Oli ollu normaali päivä, parina edellisenä iltana oli tullu hieman vereisää limaa, tulppaa uskoakseni mutta mitään muuta erioista ei ollut. Käytiin perheen kesken katsomassa kaupungilla ilotulitus joka oli peruttu uudelta vuodelta. Tulituksen jälkeen mentiin autoon ja lähettiin liikkeelle kunnes poks, jotain märkää alkoi valumaan housuihin! "Voi ei, nyt se on menoa, lapsivettä alko tulla!" Kerroin ukolle ja alettiin suuntaan kohti kotia.Kello oli 18.25. Vettä hulahteli isoja määriä, lisää ja lisää. Soitin Jennille et voiskos sampo tulla yöksi et mepäs mennään sairaalaan et vesi sitte meni.. Kotona vaihoin vaatteet muutaman kerran ku vettä tuli ja tuli, pojalle vaihtokamppeet mukaan ja eiku hoitoon. Sairaalaan sitte saavuttiin vähän ennen 20. Vielä ei supistellu, siinä tutkittiin, ja olin auki sormelle ja kanava oli hävinny, vaihoin sairaalakamppeet ja menin tutustuun osastoon 11 ja siellä huoneeseen 2 peti 1 oli mun paikka.
Söin leipää ja teetä ja pullaa.
Supistelu alkoi, minun ekat kipeät supistukset, ne meinasi vähän sattua. Otin särky ja nukahtamislääkkeen, Vellu lähti kotiin 21.30.
Koitin nukkua, en saa nukuttua ku supistelee, välillä 5-10 min välein. Klo 3 aikaan en jaksanu enää, tehtiin sisätutkimus, mitään ei ollu tapahtunu, sain kipulääkettä piikillä käteen ja sain nukuttua jotenkuten sen ajan ku lääke vaikutti, aamuyöllä alko supistaan taas.
Supistukset alko laantumaan sunnuntaina, ja vain odoteltiin jospa synnytys käynnistys itsekeen.
Maanantai 5.1 2009 klo.8.00
Vesien menosta n.37,5h
Mutta ei vauvaa.
Sampo meni mummolaan. Tulehdusarvot oli mulla viel ok, ja paineet.Otin sunnuntai-maanantai yönäki lääkettä et pystyin nukkumaan.
Tehtiin sisätutkimus, olin 3cm auki, puhelu synnytys saliin ja sinne sovittin meno 10 aikaan!
Kävin suihkussa, herätin ukon ja mentiin saliin laukkujen kans.
Salissa tutustuttiin paikkoihin ja söin.
Synnytys alettiin käynnistämään joskus 11.20 aikaan, oksitosiinitipalla aluksi 10ml tunnissa, ja laitettiin myös antibiootit menemään 12.30 4 tunnin välein, tulehusriskin vuoksi. Vauvalle pantiin pinni päähän.
Tippaa nostettiin pikkuhiljaa kohti 60ml/tunti. Supistukset alko tuntumaan pikkuhiljaa ja niitä piirty käyrälle suht säännöllisenä. Lääkäri tutkii klo. 12.45, reilu 3cm auki, ei paljoa muutosta.
Kätilö vaihtui eka kerran.
Klo.18.57
Supisteli epäsäännöllisesti. Vauvan sydänäänet hieman liian tasaisia, söin ja se auttoi. Supistukset koveni taas, sain avuksi aquarakkuloita selkään ja mahaan, helpotti!!
Klo.19.40 käytettiin oksitosiinia kiinni. Supisteli myös ilman sitä. Kohdunsuuntilanne pysyi samana koko illan, pettymys, vaikka sattunu kuinka ei tapahtunu mitään, koko päivän olen vuorotellen seisonut, keinunut ja liikkunut, joka paikassa tippateline mukana, rasittavaa!
Kätilö vaihtui 2 kerran.
Eka katoin et voi ei mikä mummo kätilö, mutta ensivaikutelma oli väärä, se oli tosi mukava nainen, laitettiin vyöhyketerapiajuttuja, selkään jotain magneettijuttuja ja korviin ja kyllä ne hieman autto, vaikka luulin ihan höpöjutuiksi.
Supistukset alko taas paheni yötä kohti, kohdunsuu auki n.5cm, VASTA!
Saan PCB:n eli kohdunkaulapuudutteen, ja se auttoi ja nukuin pari tuntia.
Kätilö vaihtui 3. kerran.
Tiistai 6.1.2009
Aamulla supistukset harvenivat, oksitosiini nostettiin pikkuhiljaa 60ml/tunti. Klo.7.30 kohdunsuu auki n.8cm, jonkin verran reunaa jäljellä.
Alkoi verinen vedensekainen vuoto! Välillä holahteli reilummin,en kipujen keskellä osaa huolestua. Sydänäänet oli taas liian tasasia, Lääkäri tutki tilanteen 9.30, sama tilanne kuin aiemmin, tutkittaessa vuotoa. Otettiin vauvan päästä hapetusarvot, ja ne on normaalit.Vielä toinen lääkäri tutkii ja ultralla katotaan vauvan tarjonta. Vauva katselee vasemmalle.
Seurailtiin tilannetta. Sain syönti ja juontikiellon mahdollisen sektion vuoksi. Olo heikkeni ku ei saanu juoda edes vettä!
Klo.12 aloin tuntea pientä työnnättämisen tarvetta, sain luvan harjoitella työntöjä kyljellään ja kontallaan, en saanu hyvää asentoa, panikoin ku olen niin yksin, mies ei tiedä mitä tekisin ja olin tuskainen, tuntui etten osaa..
Kätilö vaihtui 4 kerran.
Klo.14 alkoi aktiivinen ponnistus, klo 14.20 lääkäri kävi tarkistaan tilanteen, ponnistaminen oli hankalaa, asennot tuntu huonoilta, olo heikko ku en ollu edes juonu, saan sentään kostuttaa suuta vedellä. Punkaan ja punkaan mitä osaan ja jaksan, en tiedä onko aina edes supistus kun ponnistan, tuntui että en jaksa, en millään. Mies koitti auttaa, antaa vettä ja kostuttaa kasvoja jne. Kutsutaan toinen kätilö paikalle. Kätilö alkoi leikkaamaan epparia mutta sakset oli liian tylsät! !!!!Toisella kertaa onnistaa,viimeiset työnnöt ja poika syntyi 14.56, 56 pitkien minuuttien jälkeen! Napanuora oli kerran kaulan ympärillä, kaikki ei ollutkaan ihan ku piti vauva ei itkeny, oli sinertävä, veltohko. Vauva vietiin nopeaan pediatrille virkustelemaan. Jäin makaamaan syli tyhjänä.. Mitä nyt tapahtui..?
Hengitysteistä imettäessä tuli kuulema vanhaa verta,vauva laitettiin hengityskoneeseen ja kävi nopeaan äidin luona koneessa, ja vietiin teholle. isä meni mukaan.
Istukka syntyi 10 minuutissa ja se on ISO! (891g) Muuten normaali mutta kalvot repaleiset.
Minut tikatattiin, ja kätilö auttoi vessaan mutta suihkuun en kykene, huuhdoin pahimmat hiet ja liat pois pötöllä istuen. Olo oli tosi heikko ja päässä heitti. Saatiin synttärikahvit, jotka juotiin haikeasti ilman sankaria ite. Muutaman tunnin päästiin mentiin kattoon vauvaa teholle.
Meille syntyi poika.
Viikot 41+2
Vaihe 1 20h
Vaihe 2 56 min
Vaihe 3 10 min
Vauva:
4140g/54cm ja pipo 38,5cm
Apgarit 4-5-5
Lisäyksiä:
Epiduraalin tai spinaalin oisin saanu jos oisin niin pyytänyt mut en koska ne ois voinu viel lisää hidastaa synnytystä ja sitä en halunnu.
Epparin lisäksi tuli vain asteen repeämä kohdunkaulaan johon laitettiin 2 tikkiä.
Ainoa kivunlievitys oli se pcb puudute se uusittiin sillon 6.1 aamupäivästä mutta ei se enää niin vaikuttanu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti