aloitetaanpa viimesestä polikäynnistä. silloin oli rv38+0 ja tilanne : 2cm auki ja kanavat kadonnut :) painoarvio pienelle 3,2kg ja tohtori sanoi että syntyy lähipäivinä eikä pelkookaan että mentäis yliajalle.
No siitä sitten innostuneena aloin käydä päivittäin lenkillä ja saunassakin kävin pari kertaa..seksiä kerran ja siivoilinkin pariin otteeseen....mutta tuloksetta :P ainiin ja koitin sitä peräruiskettakin käynnistämiseen mut ei sekään tuonu muuta kun paskan pihalle :D
tästä en tiedä liittykö millään tavalla lähestyvään synnytykseen mutta mainitsen joka tapauksessa.. muutama päivä ennen h-hetkeä mulla oli todella kipee ja ärtyny olo. Tuntu kuumeiselta, väsytti, oksetti ja koko ajan oli herne nenässä millon mistäkin asiasta.. Arvelen että tuommoinen "hormooni"ryöppy voisi jollain tavalla enteillä synnytystä..ehkä..entiä..mut se siitä...
Keskiviikkona 26.11 rv 38+5
Käytiin Markkon kanssa tekees pitkä lenkki ja sit viel menin kaverin kanssa steppaileen kodin1:n ja kun pääsin kotiin niin alkoi tosi inhottava menkkasärky alaselkään. Sitä jomotteli koko loppupäivän, en tiä onko mulla koskaan menkkojenkaan aikana ollu tommosta ihan kunnollista juilintaa just tuolla selän puolella. Sitten kiinnitin huomioo siihen että pikkuinen oli liikkunut tavallista vähemmän, etten moneen tuntiin tuntenu mitään liikkeitä mahassa ja rupesin jo hieman huolestumaankin kun pieni ei liiku..jotenkin vaan sitten vaisto sano että ei mitään hätää.. :O liekö jokin ennakkoaavistus..
No sitten sisko soitti että lähtisinkö hänen mukaansa viemään sen tytärtä lastenosastolle sairaalaan ja lupasin mennä kun ei ollut parempaakaan tekemistä.. Siellä sit oltiin oltu jo pari tuntia kun alkoi tapahtumaan :)
n. klo 21:20
alkoi lorahteleen märkää housuihin, ensin luulin sitä vaan runsaammaks valkovuodoks kunnes housut kastuivatkin läpi..menin sit kysyyn lastenosaston hoitajilta että tuleekohan multa lapsvettä? että voiks se tällälailla lorahdella pikkuhiljaa?.. no ei ne oikeen osannu sanoo mutta sitten yks hoitaja lähti saattaa mut 2 kerrosta alaspäin synnytysvastaanottoon että käydään siellä tarkastaan asia.
Sinne päästyäni mut sitten laitettiin käyrälle ja siinä hetken pötköteltyäni hulahtikin sitten kaikki lapsvedet hienoks isoks lammikoks mun alle.Kohdunsuu 3cm auki.. klo oli n. 21:35
Siitä about 5min kun tuli ensimmäinen supistus ja siitä sitten jatkuivat säännöllisesti..välit lyheni, supistukset piteni, kipu paheni ja joka supistuksella sain lisää vettä lammikkooni :P Markkolle sitten soitin n. 22:15 että synnytys on alkanut ja pitäs tulla TAYSiin, hän olikin sopivasti pirkanhovilla tankaamassa ja ajeli sit suoraan sairaalaan. Minä sillä aikaa steppailin pitkin synnärin käytäviä ja yritin kestää suppareita hammasta purren.. kokeilin lämpötyynyä josta ei ollu hyötyä ja sit menin kuumaan suihkuun joka alkuun helpotti mutta sitten alko jo supistukset tuntumaan niin sietämättömiltä että oli pakko pukee ja mennä hakees mies käytävästä. Sit sanoin hoitajalle että nyt tarviin jotain helpottavaa ja hän lähti viemään mua saliin.
Salissa n. klo 00:00 ja sain 00:15 aquarakkuloita alaselän uskomattomaan älyttömään järkyttään kipuun ja niitten lisäks kohdunsuun puudutuksen. Ilokaasua vetelin aina supistusten aikana ja ei siis tullut millään tavalla känninen olo siit enkä puhunu hassuja.Mut helppas kyllä supistusta kun tajusin ajoissa ottaa. Oikeen pitkän supparin jälkeen oli sillai hyytelömäinen olo muutamien sekunttien ajan.. Ja puudutus ei sitten vaikuttanut millään tavalla :/ olipa siis tosiaan luonnollinen synnytys :O Epiduraalia ei ehditty antamaan ja sitten kätilö meinas että laitetaan spinaalin jotta äiti sais hieman kerättyä voimia, mutta sitten olikin ponnisteltu siihen vaiheeseen että vavvan pää alkoi näkymään niin ei sitten spinaaliakaan ehditty antaan :DD vauva tuli todellakin ryminällä pihalle :P
Ponnistusvaihe muuten kesti 30min ja todellakin meinas kyllä voimat jo tyystin loppua kun aina sanottiin että kyllä se nyt seuraavalla työnnöllä tulee ja sit AINA loppu supistus kesken etten ehtiny ponnistaan sitä viimestä pitkää :( Lopulta sitten sain kun sainkin pienen ihmeen itsestäni ulos kun väliliha leikattiin ja repeskin vielä vähäsen :/
Klo 02:08 pieni syntyi ja pääsi n.5min ikäisenä ensimmäistä kertaa maailman onnellisimman tuoreen äiskän syliin <3 oli se vaan uskomaton tunne saada pikkuinen siihen syliin !!!!
Sitten alkoi toinen v*ttumainen vaihe,,värkkiä alettiin ompeleen ja ai pirulauta kun teki kipeetä vaikka luulis että ei se missään tunnu kun just on pahin eli ponnistusvaihe ohi, mut kyl se vaan sattu.! laitto ne muka jonkin paikallispuudutteen sinne mutta ei se niin hyvin auttanu etteikö olis tarvinnu ulista :O
Mutta sen kärsittyäni sain sitten vihdoista viimein kääntyä kyljelleni ja ottaa pikkumiehen ensi kertaa tisulle :)) Siellä salissa saatiin sitten "aamu"palaa n.klo 03:30 kahvia, mehua, leipää ja jogurttia :) pikkuinen nukahti pikkupetiinsä ja kun oltiin syöty niin lähdettiin saattaan pientä lastenosastolle tarkkailuun kilpirauhasarvojen takia ja äiti läks sen jälkeen tupakalle :D ja siitä sitten nukkumaan... vaikkakaan ei kyllä tullu nukkumisesta mittään mut no, sänkyyn makoileen.
Tässä sit vielä jonkinlainen kooste:
Synnytyksen kesto 4h35min
Poika syntyi 27.11 klo 02:08
synnytystapa: säännöllinen
kivunlievitys: ilokaasu, aquarakkulat ja pcp
jälkeiset: 620g, täydelliset
napanuora komeat 98cm pitkä
kudosvauriot: episiotomia ja repeämä
verenvuoto: 400ml
Poika 3390g
50cm
pipo: 35cm
Apgar 60s : 7 ja 5min : 9
napanuora kaulan ympärillä 2x -> löysätty
Jotain nolookin täytyy olla mukana synnytyksessä jotenka minä noloilin näin:
Ekat harjottelu ponnistukset ja tuloksena kaarena lentävä pissa kätilön rinnuksille :DD siittä seurasi katetrointi :P hihih....joo.....
Tässä oli miun tarina :) ja poika on muuten syötävän ihana !
toi kusasu oli kertomuksen hauskin osuus =D t:ruu
VastaaPoista