16.12.08 Rummukka

1.12.2008
Aamulla aika äitipolille, ultrasivat vauvan ja tekivät kokoarvion. Arvio 4kg ja pitkä vauva tulossa reisiluunmitan perusteella. Mittasivat myös mun lantion, kuulemma 4.5kg pitäis mahtua! Päättivät että käynnistetään synnytys kun sisätutkimuksessa näytti että ei ole itse ihan heti sieltä tulossa. Paikat kiinteät, kaulaa 2cm jäljellä ja kiinni. Antoivat ajaksi samanviikon torstain, että mentävä takas sairaalaan ja aloitetaan.

4.12.2008
Aamulla kello 8.00 ilmottauduin osasto 5:lle. Ensin näyttivät huoneeni, 4 hengenhuone jossa 1 huonetoveri tekemässä lähtöä kotilomalle kun ei ole alkanut synnytys käynnistyä. Taas alatutkimus lääkärillä ja tilanne sama kuin maanantaina. Päädytään antamaan Prostaglandiini-kapseli emättimeen. Odotus ja jännitys on kova, mutta mitään ei tapahdu ensimmäisen kapselin jälkeen. Iltapäivällä saan toisen kapselin, jolla ei myöskään toivottua vaikutusta. Ei edes supistele. Jari poistuu sairaalasta illalla pettyneenä ja hiukan jännittyneenä, jos vaikka yöllä alkaisi tapahtua. ja kakat! Kätilö päättää että ei anna viimeistä tablettia yötä vasten, vaan jatketaan aamulla. Saan huonekaverin yöllä.

5.12.2008
Aamulla lekuriaika. Sisätutkimus. Kohdunkaulaa jäljellä 1.5cm. kiinni. paikat kiinteät. Jatketaan tableteilla.Huonekaveri lähtee helsinkiin. Vauvalla todettiin aamulla vakava sydänvika. Saan taas kapselin emättimeen ja puoliltapäivin luvan lähteä kaupungille Jarin kanssa, kunhan palaan kello 15.00 mennessä sydänkäyrille että saadaan kello 16.00 laitettua uusi tabletti. 3h kaupungilla tekee sen että supistelee, sairaalassa kello 15.00 totean että kello 13.00 saakka on supistuksia tullu 3-5 min. välein jatkuvasti. Ei piirry käyrille. Tuntuu lähinnä menkkakipuna, enempi vaan selässä. Kätilö ei voi antaa uutta tablettia kun rajana on että jos tulee 3 supistusta 10 minuuttiin, niin ei voida antaa. Illalla 21.00 supistelut loppuvat, mutta taaskaan ei yöksi tablettia laiteta.

6.12.2008
Lekuri. sisätutkimus: paikat auennu 1 sormelle. Kanavaa jäljellä 1.5 cm ja paikat kiinteät. Perse, eikö tämä yhtään edisty, tuskailen. Kapselilla jatketaan.Wc:ssä huomaan että limatulppa tippui pönttöön! Hurraa! Lähden taas puolilta päivin Jarin kanssa sairaalasta, menemme kummisetäni 50 v. synttäreille ihan yllätyksenä kaikille! Sairaalaan piti taas palata kello 15.00 mennessä. 16.00 saan taas kapselin. ei supistuksia!Saan myös yöksi kapselin, jolla ei ole mitään vaikutusta.

7.12.2008
Lekurin tarkistus: tilanne sama kuin eilen aamuna. Olen jo tosi pettynyt, samoin Jari. Tämä tyyppi ei halua syntyä. Kapseleilla jatketaan. Saan taas sen 3 kapselia ja niillä ei ole vaikutusta. Turhaan kävelemme sairaalan käytäviä ees taas.

8.12.2008
Lekurin tarkistus: Tilanne sama kuin nyt ollutkin. Tihraan jo melkein itkua. Lääkäri päättää että lähen kotilomalle ja palaan takasin keskiviikkoaamuna. Kapseleista kun kuulemma pitää välillä pitää välipäiviä! Huh, oloa hieman helpottaa, saanpahan nukkua ees omassa sängyssä! Huonekaveri joka torstaina lähti kotilomalle kun tulin sairaalaan, palaa nyt itse omalta lomaltaan. Kotona kokeilemme kaikkea: Siivousta,

saunaa, seksiä, lenkkiä.... ei supistuksia!

10.12.2008
Ilmottaudun osasto 5:lle kello 8.00. Pääsen samaan huoneeseen, mutta eri sänkyyn, huonekaverina on 2 eri ihmistä ja se joka oli tullut maanantaina kotiomalta lähtee nyt synnytyssaliin! Lääkärin tarkistus: Hiukka tapahtunu edistystä: Paikat pehminny, mutta kaulaa jäljellä ed. 1.5cm ja nyt vajaalle 2 sormelle auki, kalvoja ei päästä puhkomaan! Voi hemputti. Pää hajoo.Edelleen jatketaan kapseleilla....

11.12.2008
Lekuriaika: Tilanne sama kuin eilen! Kapseleilla jatketaan! Nyt saankin tupla-annoksen kerrallaan eli periaatteessa 9 kapselia vuorokauteen! Ja ei eds supistele kunnolla! Illalla itken jo tosissaan yökölle. En jaksa enää olla sairaalassa, kun mitään edistystä ei tapahdu. Kätilö sitämieltä, että voi olla että on jokin fysiologinen syy, ettei synnytys pääse käynnistymään ja että hänen mielestä olisi paras jos prjantaina lähtisin kotiin ja maanantaina tehtäisiin sektio. Itse olisin tähän aivan valmis jo! Kätilö jättää lääkärille viestiä ja minä soitan Jarille että tulee jo 8.00 sairaalalle aamulla että on mukana lekurin juttusilla. Saan taas tupla-annokset joilla ei vaikutusta. Toinen huonekaveri lähtee synnyttämään!

12.12.2008
Lekuriaika: Edistystä sen verran, että paikat pehmeät, kanavaa jäljellä alle sentti, mutta ei kunnolla 2 sormelle auki. Lääkäri toteaa samantien ettei suostu sektioon, kun ei ole kuulemma syytä, antaa vaihtoehdoksi että jatketaan kapseleilla suoraan tai sitten, että lähden kotiin ja jatketaan seuraavana keskiviikkona kapseleilla, Ennenkuin ehdin mitään sanoa Jari ilmoittaa että lähdemme kotiin, kun ei täällä mitään kerran tapahdu. Lääkäri on samaa mieltä että kapseleilla on sama vaikutus minuun kuin vaikkei niitä käytettäisi.... hienoa, olen siis saanu 17 kapselia, TURHAAN! Vaadin kuitenkin että ennen lähtöäni vauva ultrataan, että minkä kokoinen se nyt on ja että onhan sillä kaikki hyvin. Lääkäri sanoo että kerkee vasta puoliltapäivin, lupaan odottaa siihen saakka.Puoliltapäivin kätilö käy ilmoittamassa että lääkäri ehtisi nyt ultrata. Käykin ilmi että vauva on kasvanu huimasti ja arviona on nyt 4.5kg ja pitkäkaveri. Lääkäriä rupee epäilyttää että mahtuuko kohta alateitse syntymään ja päättää, että palaan maanantaina sairaalaan, laitetaan vielä kapselit ja jos ei edistystä, niin varataan tiistaille sektio!Lähden helpottunein mielin kotia!

15.12.2008
Palaan aamulla sairaalaan. Lekuriaika: tilanne sama kuin perjantaina. Kapselit. Ei supistuksia.Nyt siis olen saanut 21 kapselia!Illalla ruvetaan valmistelemaan minua leikkaukseen. Paastoan yön. Lääkäri joka tekee sektion käy illalla tutkimassa masuni, että mitenkäpäin tekee leikkausviillon ja kertomassa leikkauksesta. Jännittää. Yritän saada nukutuksi... vaikeaa!Huoneessani on nyt joka pedissä joku...kaikki uusia!Yksi lähti jo päivällä synnyttämään ja toinen lähtee yöllä!

16.12.2008
Jari tulee sairaalaan jo 7.00. Sydänkäyrille. Minulle laitetaan katetri,tippa,päälle puetaan paita joka on selästä auki, olen pylly paljaana. Omalla sängyllä viedään leikkuu saliin. Jarin nappaa yksi kätilö mukaansa vaihtamaan vaatteita. Ei ehditä edes pussata.Salissa minut siirretään leikkuu pöydälle: letkuja, piuhoja ym. asetellaan minuun. Odotetaan narkkaria. Nukutuslääkärin saavuttua joudun vetämään itseni kerälle ja pyöristämään selkäni, asento on vaikea mutta kestän: puudute saadaan laitettua ekalla yrityksellä. Kiireesti minut käännetään selälleni ja ruvetaan putsaamaan mahaani. kun en enää tunne kylmää pyyhettä vatsallani on puudute alkanut vaikuttaa. Jalat painavat tonnin. En jaksa liikuttaa niitä. Kasvojeni edessä on vihreä verho. Jari päästetään sisään. Sillä on myös päällä vihreät leikkaussalivaatteet ja ihana myssy. =) Jari istutetaan pääni viereen ja sitten aloitetaan. Maha vedetään auki, jolloin minä vain nauran kun katson Jaria ja odotan että pyörtyykö se. Ei pyörry. Kun vauvaa ruvetaan kiskomaan mahasta ulos, uikutan että tuntuu pahalle vaikkei se varsinaisesti satukaan. Jari pitää kädestäni kiinni. Kuuluu parkaisu, ennekuin vauvaa näkyy, hätäinen kaveri, huutaa jo masussa. Kun vauva viimein on ulkona ja kätilö ilmoittaa pojan syntyneen, pääsee meiltä molemmilta onnen itku. Poju kuivataan ja kapaloidaan ja tuodaan minun pääni viereen näytille. Sitten se lähtee isän ja kätilön kanssa toiseen huoneeseen, kun minua ruvetaan parsimaan kasaan. Se kestää noin 45 min. ja tuntuu pahalle. hoitaja silittelee hiuksiani.Viimeisiä tikkejä kun laitetaan, valitan jo kipua ja saan heiluteltua varpaitani. Mnulle annetaan morfiinia. Sitten minut siirretään heräämöön jossa vietän seuraavat 4h. Nukuttua en saa, kun koskee ja mietin Jaria ja vauvaa, haluaisin niin jo nähdä heidät. Kello 13.00 tulee kätilö hakemaan minut ja siirtävät osastolle. Siellä Jari ja poika ovat jo odottamassa. Saan pojan heti kainaloon ja voi että se on sitten suloinen.Koko sairaalassaolon jaksoin vain Jarin ansiosta, sillä jokaikinenpäivä jaksoi Jari tulla sinne seurakseni ja oli aivan mieletöntä että Jari sai olla kokemassa meidän pienokaisen syntymän kanssani! <3